Unelma: 50-luvun kellohame(jonka perseessä ei lue LAINAPEITE), korkkarit ym. kylhän kaikki nää hommat tietää...

Niin se elämä vaan menee.. Lopetin tupakan polton(28v jälk.) v- 2007 lopussa, (joten kohta pääsee viettämään 2v synttäreitä..) ja siitä se kaikki alkoi.. 3 pvää sen jälkeen sattui töissä ikävä tapaturma joka lisäsi kivan oman lisän tähän touhuun...

Eihän siinä vielä kaikki.. Päivä jolloin jalkani vinksahti, oli lauantai.. ja olimme maanantaina lähdössä minä ja 3 tyttöäni kanarialle mummia katsomaan..

No, menihän se loma keppien kanssa( ei ollu eka kerta..) maaten ja hyvin syöden... Matkalta kotiuduttiin ja sairis jatkui(lue: syöminen ja makaaminen) ja hups! 3kk meni äkkiä ja paino oli noina kuukausina noussut vaatimattomat 27kg... Kyllä juustokin sai uuden maun ja merkityksen..ihanaa kermaisaa juustoa pelkästään syöden... ja kaikkihan tietää mihin se meni... suoraan reisiin ja takamukseen...

Ja ihan vaan kaikkien iloksi(ei minun) painoni nousi vielä hormonien(sano tohtorit) mentyä sekaisin liki 20kg tämän viimeisen 1/2v aikana..  Eipä siinä mitään..saahan sitä tulla jos lähtee yhtä kivuttomasti ja nopeasti poiskin kun tulivat..

Mutta se siitä, sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee..

Ja kuten kaikki varmaan arvaa niin ei ole helppoa tää ihmisen elämä jos ympärillä roikkuu koko ajan ylim. 45kg.. Ei sillä etteikö tollanen ylim.kahva tossa kyljessä ole hyvä juttu jos olis vielä sen ikäisiä muksuja jotka vois siinä istuskella samalla kun jotain touhuaa , mut toi viimenen neiti(10v) alkaa jo olla turhan kookas siihen roikkumaan ja kun musta ei ole vielä mummiakaan tehty niin joutava hävitettäväkshän se jo on.. Ja en usko että tulee ihan äkkiä ikävä..

Eli: Nyt on alkannut aivan uusi elämä..ilman turhia herkkuja(tohon ei kai usko kukaan? en minäkään...)..  Liityin painonvartijoihin ke 2.9.09 ja lähtöpaino oli valtaisat( silmät kiinni kaikki..) 119,9kg eli onhan siinä mitä vartioida... Ja heti seuraavana päivänä mentiin jo ravintolaan syömään... Hmm..ihanaa... mut otin vaan kuivaa kanaa ilman kastiketta.. siitä alkoi ystäviemme hääbileet jotka tavallaan kestivät sunnuntaihin asti. No eihän siinä mitään, osaanhan minä pisteitä laskea ja kukaan ei tunkennu tällä kertaa mun suuhuni sitä kakkua.. eli ihan olen kai ite vastuussa siitä mitä söin. No mutta, keskiviikkona se sitten näkyi läskiclubin vaa alla.. olipa lähtenny kaikki 0,5kg.. eli ei paljo hymyilyttänny.. Tolla tahdilla täs touhus saattaa mennä ikuisuus ennen kun on kokoa 38 oleva kellohame päällä.. Aloitin samalla myös jonkun sortin liikkumisen siinä ohessa, nyt siis lasken sekä pisteitä että askelia..koskahan menen sekaisin ja vetäsen ne toisin päin? Tavoitteeni on liikkua 3-5 kertaa viikossa ja hyvin on lähtenny käyntiin... Ma vesijuoksua 30min ja sauvakävelyä 45min, ke sauvoin kirittäjän (Ria) kera sen 5km ja to 6km 1h10min... ei huono alottelijalta, vai mitä? Eilen oliki sit jo lepopäivä.. ja nyt kai se olis taas mentävä... kohta.. sain onneks uutta musaa puhelimeen eilen ennen ku koko kone meni ja hajos.. sekin ottaa ihan täysillä päähän..siel oli valokuvia ym. vaikka millä mitalla. ja viime viikonlopun häistä melkein 200 kuvaa... mut katsotaan nyt mitä lääkäri sanoo.. mut eiköhän tässä alkuu ole jo ihan tarpeeks jorinoita sulateltavaks. heips ja hauskaa päivän jatkoa kaikille.. Viim. keskiviikkona palataan...